sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Matkalla pohjoiseen

MATKALLA POHJOISEEN

6.5.15 palasimme Cherbourgiin. Matka meni aika tavallisesti, eli lento Helsinki-Pariisi, siitä lentoaseman terminaalista junalla Gare du Nordiin, vaihto toiseen junaan ja pysäkkiväli st Lazareen. Sieltä lähtee suora juna Cherbourgiin ja reilun kolmen tunnin ajon jälkeen pääteasemalla pois. Kuulostaa monimutkaiselta mutta kyllä se aika näppärästi meni.

Suomesta lähtiessä oli aika paha olo. Tunsin kun kuume nousi ja niin se tekikin. Matkasin yli 39°C kuumeessa ja se ei ollut kivaa. Päästyämme veneelle makasinkin 4 päivää kuumeessa poistumatta veneestä. Tiaan tauti ei pahemmin tarttunut, oli vain päivän kuumessa.

Norjalainen naapurimme kertoi meille heidän käymänsä keskustelun. Naisen mukaan meidän veneeseen oli ilmestynyt Suomen lippu, jota aikaisemmin ei ollut. Mies väitti, että lippu on ollut siinä koko ajan koska veneessämme ei ole ollut mitään liikettä moneen päivään.
Yhtenä aamuna kömmimme ulos veneestä ja heidän naamansa venähti. Oletteko olleet neljä päivää veneessä heidän siitä tietämättä? Laitoimmeko lipun kun tulimme?
Mies piti kannastaan kiinni, että lippu oli ollut salossa koko ajan vaikka kerroimme laittaneemme sen saavuttuamme. Näinkin voi käydä.

Tuuelen suunnan käännyttyä pois pohjoisesta pääsimme viimein jatkamaan matkaamme. Olemme aikataulusta myöhässä sairastelun vuoksi, joten viive on otettava ajamalla takaisin. Tarkoittaa sitä, että pysähdykset vähenevät entisestään.

Purjehdimme Cherbourgista suoraan Ijmuideniin Hollantiin reilut 298 nm. Matka keskeytyi ainostaan kerran, kun tulli ja poliisi nousivat veneeseemme tekemään tarkastusta. He eivät ilmoitelleet tulostaan, vaan kumiveneellä suoraan ajo kylkeen, miehet kannelle ja sitten päivää. Sisätiloihin pyysivät lupaa mennä. Tehtävä oli heille rutiinia, meille se oli mukava tapahtuma rutiinien keskelle. Toivotimme toisillemme mukavaa päivän jatkoa ja he jatkoivat matkaansa seuraavaan veneeseen.

Yö Ijmuidessa ja kohti seuraavaa etappia Kieliä. Matkaa n. 220 nm. Saapumisemme Kieliin osui hankalasti kanavaan ajoa ajatellen. Olisimme joutuneet odottamaan useita aamuyön tunteja kanavan edustalla ennen kuin sulkuportit olisivat auenneet. Kanavassa eivät pienveneet saa ajaan pimeän aikana.

Päätimme klo 00.50 että menemme Cuxhaveniin 17 mailin päähän Kielistä tuttuun satamaan viettämään loppuyön. Päivällä klo 16 jatkoimme matkaa Kieliin vahvassa vastavirrassa!

Klo 21 tunnin odottelun jälkeen pääsimme sulkuihin sisään ja klo 21.30 ajoimme veneemme Brunsbuttelin pieneen satamaan. Laiturilla oli mielestäni melko sopiva vapaa rako. Aloin pakittamaan siihen ja tuntui, että tila vain pieneni. Tia sanoi, että vene ei mahdu tähän. Niin minustakin alkoi vaikuttaa, mutta kun pakitus on kerran aloitettu niin viedään se loppuun saakka. Edessämme oli viikon vanha Hanse 345, johon hyvin pian tuli porukkaa kannelle. Kysyivät aiommeko sovittaa veneen tähän. Vastasin, että kyllä se siihen sopii. Lopulta hieman naapureiden köysiä löysäten veneemme etu- ja takapuolelle jäi vielä kymmensenttiset tilat! Naapurit kysyivät tulemmeko Ranskasta, koska siellä autot ängetään juuri samalla tavalla. Vastasin, että Suomesta, jossa opetetaan tehokkuutta ja pyritään jättämään turhat välit pois. Koko porukka rupesi nauramaan.

16.5.15 KIELIN KANAVA
Kanavan ajo on kuin ajelisi Porvoon jokea. Tapahtumia ei ole juuri nimeksikään ja matkaa on 52,5 nm.  No, tapahtumiksi voidaan toki lukea valtavien konttilaivojen ohitukset ja kohtaamiset 10 metrin etäisyydeltä. Ensi kertaa tilanne voi hirvittää mutta kaikkeen tottuu!

Vettä sataa ja on kylmä. Autopilotilla ei voi ajaa, koska kanava mutkittelee. Kanavan puolelta toiselle ajelevat lossit pitävät siitä kun näkevät siviliveneitä. Aina kun ollaan lähellä, heille tulee tarve lähteä toiselle puolelle. Tuntuu että ajavat kiusaksi eteen, mutta eivät he varmaan näin tee.

Kielin kanavamaksu maksetaan pohjoispäässä. Muistan  kahdelta edelliseltä kerralta, että maksamisen kanssa tulee yleensä kiire. Maksukoppi on lähellä jos sulkuportti on kiinni ja siitä pääsee kävelemään sulun toiselle puolelle. Mutta jos asia ei ole näin, kiertomatka on todella pitkä.

Olin menossa maksamaan kun mies tuli sanomaan, että palaa veneellesi. Et ehdi maksaa. Olimme vielä ensimmäinen vene, joten meidän piti ehtiä ensimmäisenä ulos. Taitaa olla ihan ensimmäisiä kertoja kun verkkaisuudesta on taloudellista hyötyä.

Ajoimme sateessa ja kovassa tuulessa tuttuun Holtenaun (Kiel) satamaan ja kömmimme lämpimän sisätilan pehmeään ja suloiseen sänkyyn klo 23.15.

Matkaa Gibraltarilta Kieliin on tullut 1 752 mailia ja satamaöitä 8 kpl.


Englannin kanaali. Osa laivoista on ankkurissa, osa taas ei... Huomioikaa, on melkoinen myötävirta.











Tämä on ankkurissa, onko seuraava..
 Tuuli loppui mutta virta jäi.

Pienet torkut ja sitten taas väijymistä.














 Ijmuidenin satama

Hollantilaisten lomamökit rannalla

Tuli oli tehnyt yli mijoonan euron vahingon. Vene on suuri, n. 50 jalkainen alumiinivene.


Aika rajuja ajomatkoja vaikka itse toteankin. Miehistö on edelleen Tia ja minä. Ajojen välissä on vajaa tai jopa kokonainen yö satamassa.


KIELIN "lantatunneli". Peltojen kaikki lietteet ja lannoitteet valuvat kanavaan.

































lauantai 2. toukokuuta 2015

Cherbourg Ranska

SEILAUKSEN JÄLKEEN CHERBOURGIIN

Lähtö Brestistä sujui ajallaan klo 05 ja myötävirta vei meitä täysin pimeässä kohti avomerta. Tutkan pyöriessä näimme kuvasta muutamia liikkuvia kohteita ja vasta kun ne tulivat hyvin lähelle tunnistimme ne kalastusaluksiksi sekä sotalaivaksi.

Pysyimme virran mukana ja aamuhämärässä olimme jo ensimmäisten "overfallien", murtuvien aaltojen alueella. Sää oli meille lempeä ja kohtasimme vain muutamia suurempia aaltoja, joista ei ollut meille haittaa. Suurempi haitta oli sään kylmyydessä. Toki onhan meillä veneessä tehokas lämmityslaite jota voi pitää päällä.

Olimme ottaneet tavoitteeksi Cherbourgin, josta mahdollisesti lentäisimme käväisemään Suomessa.

Purjehdukssa, 177 nm, ei oikein ole enää mitään jännää tai uutta kerrottavaa. Vene kulkee ja toisinaan aika tuntuu kuluvan hitaasti. Tunne oli tällä matkalla ensimmäinen kerta, mutta uskon sen johtuvan edelleenkin kylmästä purjehdussäästä. Purjehdus on tosiaankin välineurheilua, mutta vaikka on kuinka päällä, niin liikkuminen usea takki päällä ei ole enää kovin luonnollista.

Pääsimme puolentoista vuorokauden kuluttua, 29.4.15 iltapäivällä Cherbourgin tuttuun satamaan. Vierasvenelaiturit olivat muutamaa hassua paattia lukuunottamatta tyhjät.

Jätämme kaupunkikierroksen huomiseen päivään kun sade on silloin lakannut.

Päätimme käydä tässä yhteydessä Suomessa, koska sääennusteet eivät mahdollista purjehdusta pohjoiseen ainakaan muutamaan päivään.

Palaamme tänne jälleen 6.5.2015. Siihen saakka blogi on tauolla.

Kivaa jos tästä tykkää.. Kerrospukeutmista parhaillaan; kaksi purjehdustakkia, toppatakki, fleece.. ja aluskerrasto, kaikki käytössä samanaikaisesti.




















Cherbourgin ihania kahviloita
Kuumia kyljyksiä sekä makkaroita

Perinteinen leipomon myymälä.


Paikallinen tapa hyödyntää vuorovettä.



Hyvää yötä.


 


perjantai 1. toukokuuta 2015

Brest Ranska

BREST
Vanha kaupunki, jonka historiassa on merkittäviä sotatapahtumia. Kaupunkikuvassa sotalaivat ovat edelleen runsaasti esillä.

Pääsimme päiväksi tutustumaan kaupunkiin. Kaupunkikarttaan oli merkitty kävelykierros, jonka ympärille oli koottu osa nähtävyyksistä. Kaupunki oli niin jännittävä, että tänne on vielä palattava uudelleen.

Tällä kerralla tosin  7-8°C lämpötila, kova tuuli sekä sadekuurot eivät antaneet parasta kuvaa Brestistä, mutta juuri siksi tänne onkin palattava. Aina ei voi olla näin kylmä.

Olin laskenut, että jos lähdemme 28.4.15 klo 05 aamulla, niin olisimme myötävirrassa usean tunnin ajan. Näin pääsisimme läpi hankaliksi mainituista murtuvien aaltojen alueista. Pilottikirjoissa sekä kartta-aineistoissa on merkintä, että jos virta ja tuuli tulevat eri suunnista tulee aalloista murtuvia. Ne ovat aina vaarallisia kun niiden koko kasvaa riittävän suureksi. Täällä ei edes ole pieniä aaltoja.

Ja sitten matkaan.




Tässä osa sotalaivoista. Suurimmat laivat ovat lähempänä suojaisaa aallonmurtajaa.















Kaupungintalo
Kerjäläisen erikoiset elätettävät