16-29.1.15 Aluksi kerron, että Mogánin kylä sijaitsee sisämaassa ja Puerto de Mogán rannalla. Tässä tarinassa keskitytään Puerto de Mogániin.
Puerto de Mogán, Gran Canarian pikku venetsia. Näin paikasta sanotaan, joten on otettava selvää. Kylää reunustaa kolmelta suunnalta vuoret ja satama avautuu merelle. Tuulet eivät osu kylään ja täällä on kuin taskun pohjalla. Joka päivä on samanlainen sää. Ei tuulta ja lämpötila siinä 25-28°C tietämissä.
Paikasta tekee erikoisen muutamat seikat. Kylän rannassa ja keskustassa ei pääse kulkemaan autoilla. Autot jätetään parkkialueella ja jatketaan jalkaisin.
Päivällä ranta-alueet ovat täynnä ihmisiä lukemattomissa ravintoloissa tai tekemässä ostoksia. Uimaranta on hyvä ja rauhallinen vaikkakin se on usein hyvin "kansoitettu". Täällä yksinkertaisesti kaikki vain toimii.
Illalla klo 22 ravintolat sulkeutuvat ja kylästä tulee aivan autio. Vain muutamat rakastuneet tai valokuvaajat ovat liikkeellä. Täysin uskomatonta, kun vertaa päivän tai illan ihmismääriin. Tämä on hyvin jännittävä paikka.
KYLÄILYVIIKKO
Olimme sopineet kavereidemme kanssa tapaamisista meidän veneellämme. Maanantaina tuli Tian ystäviä kylään ja me kävimme mukavia keskusteluja veneen takakannella aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Sovimme vaellusopas Hannun kanssa tapaavamme Inglesissä ja lähtevämme päiväretkelle vuoristoon.
Tiistaina oli Markun työpiireistä vieras perheineen kylässä. Päivä kului jälleen nopeasti kuulumisia kertoillessa ja paikkoja esitellessä.
Keskiviikkona tuli purjehduskaverimme Mervi tapaamaan meitä. Itse podin flussaa ja jäi veneeseen sillä välin, kun naiset olivat shoppailemassa ja syömässä.
Eipä viikkoon muuta oikein mahtunutkaan, paitsi suomalaisten naapureiden osoittama mielenkiinto kuka meille huomenna tulee kylään. Heistä on hauska seurata touhujamme. He ovat oikein ystävällisiä ja mukavia suomalaisia ja kutsuimme toki heidätkin "suomalaiseen illanviettoomme" ensi viikolla.
MOGÁNIN MARKKINAT
Joka perjantai rantakadun ja aallonmurtajan täyttävät myyntikojut. Markkinahumua on joka paikassa ja ihmisiä on tuplasti normaaliin arkeen verrattuna. Mm. ylimääräisiä laivavuoroja ajetaan Mogánin markkinoille.
Myytävää riittää ja tuntuu kuin tolkku olisi kadonnut osalta kävijöistä, niin hulvatonta on kaupankäynti. Esim. minulle kaupattiin ihan hyvää vyötä. Hinta normaalisti on 35€, mutta minulle vain 30€. Koska kauppaa ei syntynyt, hinta putosi lopulta 10 euroon. Palasin myyjän luokse ja kerroin, että olisin voinut ostaa sen 15€ mutta kaupankäynti on kanssasi rasittavaa. Mies huusi perääni, että anna 5€ ja vyö on sinun! Vyö jäi kojuun.
Hedelmiä ja vihanneksia saa markkinoilta aivan polkuhintaan. Niitä kannattaa ostaa repullinen ja maksaa noin 7€.
MOGÁNIN SERPENTIINIT
Sunnuntaina oli sitten vuorossa serpentiinikävely vuorelle. Aluksi nousu tuntui haastavalta, mutta tie oli aivan uusi ja ilman liikennettä, joten noususta pystyi jopa nauttimaan. Sivumainintana, että nousu ei ollut mintään verrattuna kahden päivän kiipeilyymme Gibraltarin vuorelle.Kirkkaasta säästä huolimatta emme odotuksistamme huolimatta nähneet Teneriffan Teide-vuorta.
Lenkin jälkeen Tia meni hetkeksi ulos lukemaan. Arvatenkin siinä kävi toisin...
Hyvä kirja, joopa joo...
AAMUJOOGAT
Joka arkiaamu klo 9.15 on uimarannan viereisellä helikopterikentällä ohjattu jooga. Hinta on 3€ /krt tai 12€/viikko tai vaihtoehtoisesti 25€/kuukausi. Yksi joogakerta kestää hiukan alle puolitoista tuntia.
Olin ensimmäistä kertaa elämässäni joogassa. Puitteet olivat makeet. Rannan aallot loiskivat kauniisti korvaan, ankkurissa olevat purjeveneet maisemana ja erittäin hyvä nuori joogaopettajatar vetämässä porukkaa. Jäin samantien koukkuun tähän lajiin, jossa ei tarvitse kilpailla ja iällä ei ole väliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti