maanantai 27. huhtikuuta 2015

Biskajalle

BISKAJALLE

Yhden vuorokauden La Corunan pysähdyksen jälkeen lähdimme Biskajan ylitykseen. Kohteeksi valitsin Brestin Ranskassa ja katsotaan sitten mihin saavumme.

Polttoaine ei riitä koko matkan ajoon, joten purjeilla on päästävä. Pahempi juttu jos tulee aivan tyyntä mutta sitä ei ollut ennusteissa.

Parin vuorokauden jälkeen, noin puolivälissä seilausta kuului kannelta kova kolahdus ja puomin kannattimen kiinnike murtui. Isopurjetta ei saanut enää kiristettyä. Tosi ikävä juttu. Hyvää tässä on se, että on Markun nimipäivä. Tänään voi saada jonkun herkun. Oikeasti kannelle ja tarkastamaan ja estämään jatkovahingot. Aikani roplatessa sain kannattimen väliaikaisesti kiinnitettyä jopa niin, että kikkataljaa pystyy käyttämään.

Tapahtumat tällä seilauksella ovat aika vähäiset. Ei mitään merkittävää, pois lukien puomikannattimen korjaus, eikä lokikirjaankaan tullut merkittäviä asioita, joita olisi tähän voinut kirjoitella. Perussetti purjehduksen näkökulmasta katsoen.

Minulla on sellainen déjà-vu ilmiö, ihan sellainen tunne, että olisin istunut tässä samassa asennossa aikaisemminkin.
















Puomin kannatin ropsahti alas kun kiinnike murtui. Puomi jäi kuitenkin dirkin varaan, joten mitään vaaraa ei päässyt syntymään.
















Ei tuule, ei hyvä.














Markun-päivän leivät Tian tekemällä tonnikalatahnalla. Oli tosi hyvää.
















Tia osaa ottaa kyllä tosi rennosti. Ihan kuin hän nauttisi, tai.. ehkä nukkuisi... ei tiedä.

Nyt on Biskaja sellainen, että voi olla ihan miten haluaa. Ei tarvitse vahtia kun täällä ei ole ketään millään vehkeellä.



































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti