Biskajanlahti

29.7.14 tiistai

Guernseyn satamassa olimme selvittäneet sääennusteen kolmeksi vuorokaudeksi eteenpäin useilta eri merisäänpalveluiden toimittajilta. Kaikki näytti hyvältä. Perjantaina 1.8 tulee jo tuulta, jolloin voisi päästä purjeilla. Päätimme Prima Donnan kipparin kanssa että tartumme tähän "sääikkunaan" Matkaa Guernseystä suoraan La Corunaan on 480 Nm. Koneella pystymme ajamaan 340 Nm ja loput tulisi päästä purjeilla.

Kaikki alkoi suunnitelmien mukaan koneajona. Päätimme muuttaa suunnitelmaa ja käydä vielä ennen Biskajaa tankkaamassa Ranskassa l´Aber Wrachissa ihan vaan kaiken varalta. Polttoainetta meni vain 22 litraa. Tämä päätös osoittautui myöhemmin hyväksi. Matkaa La Corunaan on 380 Nm.

Bläkä-ajoa koneella.

Navtexista tuli varoituksia mm. laivoista pudonneista ajelehtivista konteista.

Suunnistusta pussipimeässä yössä. Horisontin rajaa ei voi erottaa.

"Stand by"-vartiointi koneajossa. Karttaplotterin ja tutkan näytöt esillä.

Kaunis Biskaja

Matkalla näimme useita delfiiniparvia joista saimme videoita. Kerran viereemme tuli poikkeuksellisen harmaa ja hitaasti uiva "delfiini". Jäimme seuraamaan sitä ja pyrtön paljastuttua se olikin pikkuvalas. Mittaa silla oli n. puolet veneestämme, eli arviolta n. 5-6 metriä.

Valaita tapasimme toisenkin kerran kun ne uivat jonossa keulamme editse. (3 valasta)

Biskajalla oli samanaikaisesti ajossa neljä suomalaisvenettä. Pidimme radioyhteyttä Prima Donnaan sekä Chiaraan. 

PERUSBISKAJA

Koska matkamme on ollut pelkkää koneajoa päätin suoristaa ajolinjaamme joka lyhentäisi matkaamme 24 Nm. Päätös oli virheellinen, koska sääennusteen mukaan matalapaineen reuna oli juuri muuttamallamme reitillä. Tuuli nousi hetkessä 12,5 m/s ja puuskissa yli 18 m/s. Olimme jo Biskajan lahden reuna-alueella, missä merenpohja nousee 2 kilometristä sataan metriin muutaman mailin matkalla. 

Ja että vene vatkasi, keikkui, rullasi ja kynti. Nopeutemme 3-4 metrin vasta-aaltoon sekä vastatuuleen putosi alle 2 solmuun. Ilta oli jo mielessä ja pimeäajo tässä kelissä ei houkutellut. Muutimme suunnitelmaa ja otimme kurssin 30 Nm päässä olevaan ehkä suojaisaan lahdenpoukamaan. Käsiohjauksella ajoimme 10 tuntia jännittäen riittääkö tankissa oleva polttioaine. Varakanisterissa oli toki 20 l polttoainetta mutta sen saaminen tankin suuaukosta olisi lähes mahdotonta.

Puerto de Carinon poukamassa olimme klo 22.05 ja GSM-puhelinkentän alueella. Samantien soitto Prima Donnaan ja ilmoitus että olemme turvallisesti suojasataman ankkurissa.

Keli oli hetkeksi tyyntynyt ja seuraava matalapaine tulossa.

Puerto de Carinon suojaa antanut satama.

Myrkystä jäi jälkeemme vain kirjojen kallistuminen laidanpuolelta keskipuolelle. Kaikki muut irtaimet olimme sitoneet lähtiessämme.

AAMUN PAINAJAINEN

Aamuhämärässä heräsin kolinaan. Luulin, että ankkurimme oli pettänyt ja veneemme kolisi naapurin kookasta alumiinivenettä vasten. Veneeseemme tuli outo valo.

Nousin heti tarkastamaan tilanteen. Pahin painajainen oli toteutunut. Veneemme kyljestä n. 100 m päässä oli suuren laivan valaistu keula. En omaksunut näkemääni ja uskonut sitä todeksi. Kävin rauhallisesti vessassa ja tarkastin tilanteen uudelleen. Todellakin laivan keula oli kohdallamme. 

Satamassa on laivalaituri ja saapunut laiva oli juuri kääntämässä alustaan keulapotkurilla ja peruuttamassa laivalaituriin. Halogeenispotilla he olivat valaisseet meidät nähdäkseen, etteivät aja päällemme.

Olimme ankkuroineet aivan oikeaan karttaan osoitettuun paikkaan ja meillä oli ankkurivalo päällä, eli puoleltamme kaikki oli kunnossa.

Olipahan aamujen aamu.

 Kammotuslaiva

Aamulla otimme sääennusteen jonka mukaan tuui laskisi iltapäivällä 12 metristä jopa 4 metriin sekunnissa. Jäimme ankkurissa odottaamaan ja lähdimme puolen päivän jälkeen kohti 44 Nm päässä olevaan La Corunan kaupunkia. 

Olimme tankanneet varakanisterin polttoaineen ja se riitti La Corunaan mainiosti.

Loppu hyvin ja kiitos Biskajalle antamastaan kokemuksesta (koulutuksesta).