18.11.14 San Vito lo Capossa kello 5.30 kone käyntiin ja kohti Sardinian eteläkärkeä. Matkaa on noin 170-200 nm riippuen siitä, missä satamassa olisi polttoainesatama auki. Ipadin Navionicsin ohjelma toki näyttää asemat, mutta suurin osa niistä on auki vain sesongilla.
Matka eteni juuri omien ennusteiden mukaisesti. Ei mainittavaa tuulta, mutta jouduimme ajamaan koneella koko matkan vasta-aaltoon. Swelli oli jäänyt tuulen laantumisen jälkeen.
Lokimerkintöinä on lähinnä määrävälein kirjattuja positioita. Päivä ja seuraava yö meni hyvin. Matka oli 165,8 nm.
Aamulla 19.11 kello 9.10 olimme pienen sataman polttoaineasemalla. Kuin ihmeen kaupalla suljetun sataman polttiksella oli purjevene tankkaamassa dieseliä useisiin irtokannuihin.
Saimme tankit täyteen (4 kpl) ja olimme yllätyneitä sekä helpottuneita. Aseman mies kertoi, että hän tulee avaamaan aseman kun soittaa hänelle. Puhelinnumeroa tosin ei löydy mistään, koska kaikki paikalliset sen kyllä tietävät.
SUUNNAKSI MALLORCA
Seuraava etappi Mallorcalle on n. 340 nm (pidempi matka kuin Biskajan ylitys). Tuuli kasvoi sopivaksi 6-8-11 m/s itätuuleksi. Aalto oli laskenut. Kaikki oli siis kohdallaan. Purjeet auki virsarille, (vastakkaisille puolille) ja menoksi. Laitoimme genuan puomille ja ison puomijarru kiristettiin, joten purjeita ei tarvinnut valvoa. Välimerellä ei näkynyt muita veneitä tutkassa ainakaan 24 mailin etäisyydellä, joten hälytys päälle ja ulos aurinkoon kauneusunille. Tätä on purjehdus parhaimmillaan!
Päivän ja yön ero
Siellä jossain paistaa
PALMA DE MALLORCAN VASTAANOTTO
Illalla 21.11 saavuimme klo 21.20 (jälleen pimessä; me saavutaan aina uusiin kohteisiin pimessä) Mallorcan Puerto Real Club Nauticon bensalaituriin. Laiturissa on hyvin tilaa ja emme ole kenenkään tiellä. Asema aukeaa aamulla klo 7, joten odotamme tässä tankkausta. Pientä iltapalaa ja pää ansaitusti tyynyyn. Olimmehan ajaneet jo yli 500 nm olematta välillä satamassa.
Toisin kävi. Kello 23.30 veneeseen kolkutettiin. Laiturilla oli mies, joka ilmoitti, että meidän on siirryttävä 50 m ja annettava hänelle 100€ käteispantti. Saamme pantin aamulla takaisin satamatoimistosta samalla, kun maksamme satamamaksun. Satamamaksun hintaa mies ei tiennyt.
Tapahtuma tuli juuri niin huonoon aikaan kuin mahdollista. Päätimme, että jatkamme matkaamme Ibizalle tankkaamatta bensiksellä (tankkasimme omasta irtokannustamme 20l). Matkaa on 70 nm. Köydet irti ja pussipimeään yöhön väistellen valottomia kalastajia sekä laivoja. Tästä ei purhjehduksessa enää haasteet kasva.
(kuva otettu toisesta kohteesta malliksi)
IBIZA
22.11.14 Matka meni hyvin alun pujottelun jälkeen. Tasaista koneajoa ja horisontin tarkkailua milloin Ibizan ääriviivat hahmottuvat auringon nousevaan kajoon.
Olimme poikkeuksellisesti päivällä, valoisan aikaan klo 12 tankkaamassa Eivisin kaupungissa. Lokiin oli tullut juuri 70 nm, eli arviomme oli osunut täydellisesti kohdalleen.
Tankkasimme polttoainetta kaikki tankit täyteen sekä täytimme myös vesitankit. Sunnuntaiksi oli luvassa heikkenevää säätä. Harkitisimme, ehtisimmekö vielä Alicanteen 100 mailin päähän ennen kuin tuuli näyttäisi jälleen voimansa. Otimme riskin.
Matka alkoi kaunissa säässä sekä maisemissa. Tuuli kasvoi sopivaksi purjehdukseen. Tuulen suunta oli vain sivuvastainen, mutta kryssimme oli tasaista junnaamista tuuleen. (Dunckerin sanoin "tosimiehet ei kryssi" mutta meillä on veneessä nainen..)
Yöllä tuuli nousi jälleen yli 10 m/s. Minä koin oudon hetken. Kokemani tapahtuma oli seuraava: Tuulta oli 12,4 m/s ja purjeita oli vain hieman reivattu. Tuntui kuin Rheya olisi "jäätynyt" paikalleen kysyäkseen "Mennäänkö Markku?" Tämän jälkeen keula painui alas, vene kallistui aika voimakkaasti ja sitten se lähti puskemaan vastatuuleen 9,1 solmua. Vene ei heilunut vaan kulki kuin maantiejyrä asfaltilla. Tia nukkui koko ajan avotilan penkillä tietämättä laisinkaan nopeudestamme. Näin Rheya jatkoi automaatin ajamana kunnes tuuli lopulta laantui. Käsittämätön vene kulkemaan kovassa tuulessa!
Jotta emme saapuisi jälleen säkkipimeässä, niin ajelehdimme viimeiset 10 mailia 2-3 solmun nopeudella. Saavuimme Marina Alicanteen kellon lyödessä 7.40. Matkaa oli kertynyt 101,8 nm.
ALICANTE
23.11.14 Jo muuttui satama ja palvelut verrattuna Palermoon. Sataman toimisto on siisti ja laiturit ovat hyvät. Kaksi miestä oli meitä vastassa ilmoitetussa laituripaikassamme. Oli hauska nähdä reippaiden miesten toimintaa. Saatuaan köydenpäät he "kiskoivat" käsin veneemme, asettelivat lepuuttajat paremmin, ottivat sähköpiuhan ja näyttivät vesipisteen, ennenkuin olimme ehtineet sanoa "Hello".
Päivä oli kaunis. Minulle kävi vanhanaikaisesti. Oikaisin vain hetkeksi punkkaan ja kun heräsin, ilta oli ehtinyt jo saapua. Tosin on sunnuntai ja pääosin paikat ovat kiinni. Tia hoiti sillä välin pyykkejä useamman koneellisen verran. Kauniisti tehty, sillä varmaan häntäkin väsytti.
Tutkimme jälleen säätä ja jo seuraava sääikkuna olisi huomenna, muutoin taas muutaman vuorokauden odottelua. Paikka on ihan kiva, mutta halu päästä Gibraltarille ja saada Merellestä tavarat Rheyaan on kova. Matkaa on enää reilut 300 nm. Päätimme tarkastaa sääennusteen vielä huomenna ja tehdä ratkaisun sen jälkeen.
Sisiliasta lähtömme jälkeen emme ole nukkuneet yhtään yötä satamassa. Matkaa on kertynyt 677,6 nm ja aikaa tutustua vaimooni on ollut 5 vuorokautta ja 2,5 tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti